Team Duro


Loppiaisrogaining 2022 by TM
08/01/2022, 23:03
Filed under: Kisaraportit | Avainsanat:

Loparoga päästiin taas kisaamaan taas yhden välivuoden jälkeen, mutta koronaturvallisesti ja hajautetusti ilman sisätiloja ja yhteislähtöä. Suunnistus- ja maastokartoista yhdistetyt karttatiedostot jaettiin etukäteen pdf:nä edellisenä iltana suunnittelua varten. Team Durosta mukana oli Tuomas Maisala. Tällä kertaa kaikki rastit eivät tulleet haetuksi, mutta haettujen rastien yhteispisteillä näyttäisi irtoavan kisan kärkipaikka.

Kisakarttaa

Tuomaksen kisaraportti:

Kaksi A3:sta mittakaavassa 1:20 000 tarjosi ison alueen kisaajille. Suunnitelmaan piirtyi kaikki rastit, vaikka oli hyvin todennäköistä, ettei jalka siihen tahtiin liiku, että kaikki rastit ehtisi tällä kertaa hakea. Ajatus oli hakea ensin rastit golf-kentän länsipuolelta ja sitten karkeasti myötäpäivään rastit kaukaisimmalle eli 90:lle asti ja sitten parilla kaarrolla edetä kohti maalia. Planin loppuun oli ajateltuna useampia oikaisuja.

Luvassa oli mukavan talvista keliä. Ei siis plussakelejä eikä kovinta pakkasta kuten useana vuonna on osunut kisapäivälle. Edellisinä päivinä satoi hiukan (2-7 cm) lisää lunta. Vanhojen lumien päällä se alkaisi jo hidastamaan menoa, mutta ennen kisaa ei osannut sanoa, miten hidasta on ylittää peltoja vs kiertää teitä pitkin.

Paikalla olin n 9.15. Ensimmäiset kisaajat olivat jo lähteneet. Vaikka olin tulostanut kotona ja askarrellut oman suunnittelukartan A4-palasista, otin järjestäjilta kunnolliset A3-kartat ja piirsin niille reitin autossa puhtaaksi. Tähän meni jonkin verran aikaa, mutta tuli katsottua mahdollisia reitinvalintoja uudelleen. Kylmä ehti hiipiä päälle ennen kuin olin n 9.40 nollaamassa Emitiä startissa.

Yritin juosta alussa tietä pitkin kovempaa saadakseni lämpöjä päälle. Lämmittelin sormia pitäen käsiä nyrkissä hanskan sisällä, joten kompassia en katsonut ja karttakin oli rullalla. Ensimmäinen rasti (22) meinasi mennä pitkäksi, kun muistelin, että tätä samaa tieuraa hölköttelin 2kk aiemmin yöllä Synkässä Syysunelmassa. Havahduin, kun metsästä kuului ääniä ja poimin leiman ilman pummia. Jatkoin samaa uraa kohti 24:sta ennen lyhyttä metsäpätkää golf-kentän reunalle. Kentän ajourat oli sallittuja, mutta lumen alla. Kentän ratojen ja niiden välissä olevien puurykelmien rajoja ei myöskään erottanut kovin hyvin, joten jouduin hiukan arvuuttelemaan, missä menen. Rasti 24 kuitenkin löytyi hyvin, koska poikittainen ura erottui ja mistä kentän ulkopuolinen metsä alkaa. Rasti 34:lle oli melkoista rymyä ja edelleen alkumatka kohti rastia 40. Kylmä ei ollut enää, mutta kylmä neste ei pysynyt sisällä ja tuli ylimääräisiä pit-stopeja tästä. Totesin, ettei kannata yrittää juoda.

Alun jälkeen alkoi maastossa olla muiden jälkiä ja uria – paikoin niin, että tuntui enemmän polkujuoksulta kuin suunnistukselta. Kartan mittakaava alkoi myös saada tuntumaa ja etäisyyksien arviointi helpottui. Maastokartan puolelle siirtyminen ei tuottanut ongelmia. Rastit olivat pääosin hyvin selkeitä ja isoja kohteita. 54-48 välin kiersin eteläkautta, koska suoralla reitinvalinnalla olisi mielestäni joutunut moottoritieksi laskettavan alueen käyttöön (kartalle oli merkitty ylityspaikka Hämeenlinnan väylän yli). Oikean jalan jalkapöydän päällä alkoi tuntua samanlaista puristavaa tunnetta kuin Synkkiksellä. Korjailin nauhoja ja tunne hetkeksi helpottui.

Rastilla 67 oli aikaa kulunut n 2h 38min. Olin siis jo 38 minuuttia perässä vauhtia, jolla olisi voinut yrittää hakea kaikki rastit, joten oli selvää, että lopussa tulisi eteen oikomisia. Jatkoin kuitenkin suunnitelman toteutusta eli kuten olisin kaikkia rasteja kiertämässä, koska pohjoisosan rastirykelmä Reunan suunnistuskartalla ehdottomasti kannatti käydä kiertämässä.

Pieniä haasteita maastokartasta tuli Klaukkalan uuden ohitustien kohdilla, rastiväli 47-27. Isot kallioleikkaukset pakottivat kiertämään takaisin pitkän matkaa ja Hämeenlinnanväylän ylityksen jälkeen piti vielä kiivetä riista-aidan yli. Onneksi oli uusi aita ja tukevaa tekoa. Tässäkin oli hiukan tulkinnanvarainen kohta, mutta jo suunnitellessa päättelin, että ylitys oli ajateltu tähän kohtaan ja on ok.

Reunan kierto sujui hyvin. Muita tiimejä ei näkynyt, mutta uria oli kaikille rasteille. 55-64 väli etelään jokea karkeasti seuraillen oli monin paikoin melkoista rytyä kuten arvelinkin – sillä välillä näkyi vain parin muun kisaajan jälkiä.

Rastivälillä 65-46 kaivoin repusta lampun esiin ja otin lisää energiaa etutaskuihin. Reppu oli minulla väljän hiihtotakin alla, jotta juomarakko ei jäätyisi. Rastilla 49 tein ensimmäisen oikaisun ja jätin kahden pisteen rastin 28 väliin. Oikean jalan jalkapöytä tuntui aralta vaikka olin purkanut nauhat pois ylimmistä rei’istä. Ei ollut intoa yrittää juosta kovaa, joten hylkäsin myös eteläosan kierron eli rastit 51-42…43-30 ja tähtäsin oikaisuun 61-31-23 lisäoptiona 21, jos jää aikaa. Ei jäänyt tarpeeksi, joten 23:lta suoraan maaliin.

GPS:n matkamittariin tuli vajaat 51 km, samaa tasoa kuin monena muunakin vuonna. Lumeen jääneet urat helpottivat menoa. Pääsääntöisesti tiekierrot kannattivat. Pelloilla pystyi loikkimaan, mutta ei ylämäkeen tai pitkään – jos halusi pitää sykkeet pk-alueella.

Hyvää: oli plan, joka salli monta erilaista oikaisua lopussa ja sain toteutettua plania kuten suunnittelin; pummeja ei tullut omalla mittapuulla yhtään eli yhtään rastia ei tarvinnut hakea, ainoat virheet olivat jotain suuntavirheitä rastilta lähdössä, näistä tuli hiukan turhaa kiertoa; keskisyke oli varmaan matalin koskaan 120 (2020 124, 2019 134 ja 2015 tievoittoisessa loparogassa oli jopa 148) eli reserviä jäi.

Huonoa: oikean jalan jalkapöytä kipeytyi ja hidasti vauhtia kisassa, nilkka turposi voimakkaasti kisan jälkeen kuten Synkkiksessä, vaikka matka oli vain kolmasosa verran eli 50km; tämä oireilu on hiukan mysteeri – toivottavasti ei enteile mitään huonoa kehitystä; nestettä oli liikaa (aamukahvia lähtöhetkellä ja repussa kulki mukana, vettä oli maalissa yli litra); Emit pääsi hyytymään takin taskussa.

Energiana oli patukoita (Snickers, Susu, Daim etc) ja geelikarkkeja, ne tuli syötyä, lampun kaivamisen jälkeen olisi ollut marmeladeja ja Jelly Beanseja, mutta oikean jalan takia vauhti hidastui einkä kaivannut energiaa. Repussa oli nestettä 2l (jäi yli litra). Otin energiaa harvakseltaan, kun tehot olivat matalat. Jalassa oli IceBugin nastarit ja gaitereina kompressiosukista itse leikatut versiot. Sealskinz-sukat toimivat hyvin. Sormista oli kylmä alkumatkasta, sen jälkeen vaatetus oli juuri sopiva.

Virallisia tuloksia vielä odotellaan hyytyneiden Emitien takia. Kisaajan GPS-jäljestä pisteet laskeva backup-tulos jätti ainakin minulta rastin 26 väliin ja antoi ihan oudon ajan, oikea kisa-aika oli hyvin optimaalinen 7h 55min. Voi olla, että 155 pisteellä irtoaa kisan kärkipaikka. Vaikka kisassa olen ollut joka vuosi mukana (ainakin parin tunnin edestä kiertämässä), yhtään kärkipaikkaa ei kuitenkaan ole tullut otettua. Jos ei nytkään, kyllä vielä joskus. Tai jos nyt irtoaa kärkipaikka, kyllä silti jatkan tätä kisaputkea – Loparoga on ehdottomasti yksi suosikkitapahtumistani ja muutenkin rogaaminen kiinnostaa polku-ultrien ohella.

Tulokset

Tulokset Navisportissa

Tuomas & Team Duro kiittää aina yhtä kivasta tapahtumasta!

Tuomaksen Loparoga-sarja tähän mennessä:
2009 Velskola; kisapaikalle maastopyörällä/takaisin; soolo, juoksua joku 4h
2010 Vaakkoi; auto penkkaan matkalla; lumikengillä Antin kanssa
2011 Sjökulla/Kylmälä; soolo, tuli paljon rämpimistä hangessa
2012 Koulu Bodomin pohjoispuolelta; Antin kanssa, 2.
2013 Masala/Vitträskin maastoissa; soolo, otsalamppu ja kello hyytyivät kesken
2014 Sipoonkorpi; soolo, kunnon eksyminen ja hortoilua pimeällä
2015 Kalajärven koulu; soolo, yksi isompi pummi; 6.
2016 Hämeenlinna Turenki; soolo, kova pakkanen, ulos kartalta; DSQ / ei tulosta
2017 Nuuksio Siikajärven ympärillä; lyhennetty versio pimeällä 4h 11min (kuumetta edellisenä päivänä)
2018 Karskog; telakalla polvivaivan takia, liikkeellä pyörällä ja linkkasin rasteille, yliajalle
2019 Evitskog; täydet pisteet 2. (hävisin ajalla Heerman & Lehtonen)
2020 Kalajärven koulu; täydet pisteet 2. (hävisin ajalla Sarilampi & Tani; Antti täydet, 4.)
2021 peruttu; Covid-19
2022 Keimolan Kaiun majalta; kenkä painoi ja nilkka turposi, tuloksissa 1. (lopultakin!)






Jätä kommentti so far
Jätä kommentti



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s



%d bloggaajaa tykkää tästä: